Viikonloppuna Lempäälään messuille

 

Tällaisiakin lasiesineitä on myytävänä Lempäälässä.

On virkistävää, että tulee uusia tapahtumia antiikkimessujen kalenteriin ja uusia tapahtumajärjestäjiäkin. Tampereen seudulla ei viime vuosina ole paljon vastaavia tapahtumia järjestetty, kun Tampereen Messut ja ExpoNova lopettivat antiikki- ja keräilymessujen järjestämisen siellä.

Lempäälän Manttaalintalolle pääsee 24.-25.5. hyvin myös junalla ja bussilla. Omilla autoilla tuleville on tilava pysäköintialue. Tapahtuma on avoinna molempina päivinä klo 10–15.

Pieni Lääke Oy:n mainostuhkakuppi on Riihimäen Lasin valmistama. Wikipedian mukaan Lääke Oy perustettiin 1946 ja se fuusioitiin Farmokseen 1958. 1980-luvulta alkaneen ajanjakson aikana Farmos pilkottiin ja osia myytiin pois. Loppuosa yhdistettiin vuonna 2010 KiiltoCleaniin.

Kannattaa varata käteistä mukaan ja ladata kännykkään mobile pay, koska osalle myyjistä voi maksaa sillä ja vain osalle voi maksaa kortilla.

Tapahtumatiedot: https://www.rompetori.info/tapahtuma/antiikkia-ja-wintagea-ripaus-retroa-ja-kerailyn-taikaa-3/

Kattaus kesään – lasiastioita vuosikymmenien varrelta

 

Göran Hongellin Säde-sarjan esineitä ja kaksi Aino Aallon lasia. Kuva: Suomen lasimuseo / Ella Tommila.

Lasiesineet ovat lähellä käyttäjiensä elämää; ne yhdistyvät mielikuviin ja muistoihin. Tärkeiden arkisten ja juhlavien hetkien myötä ne luovat jatkuvasti myös uusia merkityksiä.

Iittalan lasimuseon kesän 2025 näyttely vie ajatukset muistoihin suomalaisille tuttujen lasiastioiden kautta. Esillä on Iittalan, Karhulan ja Nuutajärven käyttölasia eri vuosikymmeniltä. Mukana on myös Arabian posliinia ja kukkana kattauksessa kunkin ajan taidelasia.

Oiva Toikan muotoilemia esineitä. Kuva: Suomen lasimuseo / Ella Tommila.

Näyttelyssä voi lisäksi tutustua Suomen lasimuseossa kerättyihin lasitarinoihin, joissa henkilökohtaiset hetket lasin parissa yhdistyvät taidokkaaseen suomalaiseen lasimuotoiluun. Samalla on myös mahdollisuus jättää oma lasimuisto museon kokoelmiin tallennettavaksi.

Näyttely Iittalan lasimuseossa 2.5.–14.9.2025

Iittalan lasimuseo / Könnölänmäentie 2, 14500 Iittala
https://www.iittala.com/fi-fi/universumi/kohteet/iittala-village/vieraile-meilla

Antiikkia ja Wintagea Lempäälän Manttaalintalolla 24.-25.5.

 

Perinteitään kunnioittava Lempäälän Manttaalitalo eli tuttavallisesti Manttu tarjoaa puitteet Antiikki Wintagea - Ripaus retroa ja keräilyn taikaa -messuille!

Myyjät tulevat eri puolelta maata. Myyntipöydillä on antiikkia, designia ja wintagea. Tarjolla on eri aikakausien keräilyesineitä, lasia, huonekaluja, tekstiiliä, posliinia, keramiikkaa, koruja jne.

Manttu sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä, Tampere-Helsinki moottoritieltä on lyhyt matka perille. Tampereelta matkaa on vain parikymmentä kilometriä, eikä Lahti tai Helsinkikään ole paria tuntia kauempana. Talon piha on iso: tilava pysäköintialue. Myös linja-auto- ja rautatie-asemat ovat lähellä. Ilmainen pysäköinti.

Osoite: Manttaalintalo, Manttaalintie 1, Lempäälä

Tapahtuma on avoinna la-su klo 10–15.

Aikuiset 4 €. Kahvio avoinna.

Tapahtumatiedot: https://www.rompetori.info/tapahtuma/antiikkia-ja-wintagea-ripaus-retroa-ja-kerailyn-taikaa-3/

Vermon konttitori avasi kauden

 

Alkavan kesän merkkejä ovat viikoittaiset kirpputoritapahtumat, joista tänään aloitti Vermon raviradalla Espoossa järjestettävä Konttitori. Tämä tapahtuma järjestetään myös kahtena seuraavana sunnuntaina, mutta sitten tulee kolmen viikon tauko. Järjestämispäivämäärät ja muut tapahtumatiedot löytyvät netistä: https://vermo.fi/konttitori

Oheiset kuvat ovat tämän päivän aamulta heti avaamisen jälkeen. Todennäköisesti myöhemmin on ollut enemmän ostajia paikalla.

Lasiesineitä näkyi monella myyntipöydällä, mutta parilla pöydällä tarjonta oli varsin laadukasta.

Viikon kuluttua 24.-25.5. järjestetään kesän ensimmäinen kirpputori Helsingin Hietalahden torilla: https://bellakirppis.fi/hietsun-kirppis-kesa-2025/

Somerniemen kesätori järjestetään tänä kesänä ensimmäisen kerran lauantaina 31.5.: https://somerniemi.fi/kesatori

Salon iltatorit alkavat torstaina 5.6.: https://saloniltatori.fi/

Iltatoreja on järjestetty muuallakin, esim. Tammisaaressa ja Hangossa. Jotkut kesätapahtumat hiipuvat, toisaalla voidaan kokea renessanssi ja uusiakin tapahtumia voi syntyä.

Reilu kolme viikkoa Lasipäivään

 

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää perinteisen Lasipäivän museon piha-alueilla Riihimäellä sunnuntaina 8.6. Tapahtuma päättää ensimmäistä kertaa vietettävän Finnish Glass Biennalen, jonka ohjelma painottuu torstaista sunnuntaille, vaikka joitain tapahtumia on jo alkuviikosta. Biennalen ohjelmaan voi tutustua netissä: https://www.finnishglassbiennale.fi/

Lasipäivän tapahtumatiedot: 
https://www.slmy.fi/lasipaiva-kesa/

Jämi Antiikki & Vintage 17.-18.5.

 

Jämi Areenaa. Kuva: https://jami.fi/aktiviteetit/tekemista/jami-areenan-liikuntatilat/

Jämijärven Jämi Areena täyttyy antiikista, designista, keräilystä, retrosta, vintagesta, ym. wanhasta ja nostalgisesta 17.-18.5.2025 lauantaina ja sunnuntaina kello 10–16 .

Näytteilleasettajien messuosastojen valikoimissa löytöjä menneiden vuosikymmenten arjen käyttöesineistä aikansa hienoimpiin taideteollisuuden tuotteisiin.

Jämin lomahotellin ja Jämi Areena. Kuva: https://www.jamille.fi/jami-areena/

Tarjolla mm. lasia, posliinia, keittiöantiikkia, kalusteita, valaisimia, postikortteja, rahoja, merkkejä, tekstiilejä, kirjoja, keräilyleluja, hopeaa, koruja, ym., ym.

Jämi Areena sijaitsee osoitteessa Jämintie 659, Jämijärvi.
Alueella on runsaasti maksutonta pysäköintitilaa.
Aikuisten pääsymaksu 6 €, alle 18-vuotiaat keräilijät maksutta.

Tapahtumatiedot: www.kerailykuume.fi

Kummallinen lasikiemura

 

Oletettavasti Valto Kokon muotoilema lasiesine, mutta mitä se esittää?

 

Ensimmäisenä tulee mieleen sähköpostiosoitteista tuttu @-merkki.

Kun sen kääntää peilikuvaksi ja kiertää 270 astetta, niin näyttää tältä.

Kuolinpesän tavaroista löytyi oheisessa kuvassa näkyvä lasinen kiemura. Siinä on Iittalan kolmiotarra, joka oli käytössä 1960–1974. Kuulemma esineen on muotoillut Valto Kokko.

Tietäisikö joku tästä esineestä enemmän: mitä se esittää, onko sillä nimi, milloin se on valmistettu ja onko Kokko muotoillut sen?

LISÄYS 10.5.2024:

Valto Kokko suunnitteli näyteikkunan somistuksen Iittalan tuotteille kööpenhaminalaiseen tavaratalo Illums Bolighus:iin joulun alla 1984. Ehkä nämä lasihiehkurat on valmistettu tuohon tarkoitukseen, mutta niitä on sitten jälkeenpäin myyty Iittalan tehtaanmyymälässä?

Kööpenhaminalaisen tavaratalon Illums Bolighusin näyteikkunassa oli Iittalan tuotteita Valto Kokon suunnitelman mukaisesti, mukana myös runsaasti aloituskuvan kaltaisia lasikiehkuroita. Kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta Valto Kokko – muotoilija.

KIITOKSET TIEDOISTA: Jaana E ja Heikki H.

LISÄYS 12.5.2025:

Kahdelta henkilöltä tuli vinkki, että tämä lasikiemura muistuttaa prinssi Rubertin pisaraa, josta Wikipedia kertoo:

Prinssi Rupertin pisarat (tunnetaan myös hollantilaisina kyyneleinä tai batavialaisin kyyneleinä ovat karkaistuja lasihelmiä, jotka on luotu tiputtamalla sulaa lasia kylmään veteen, jolloin se jähmettyy nuijapään muotoiseksi pisaraksi , jolla on pitkä, ohut häntä. Näille pisaroille on ominaista erittäin suuret jäännösjännitykset , jotka aiheuttavat epäloogisia ominaisuuksia, kuten kyvyn kestää vasaran tai luodin isku sipulimaiseen päähän rikkoutumatta, samalla kun ne hajoavat räjähdysmäisesti, jos häntäpää vaurioituu edes vähän. Luonnossa vastaavia rakenteita syntyy tietyissä olosuhteissa tulivuoren laavassa, ja ne tunnetaan Pelén kyyneleinä .

Prinssi Rupertin pisaraa kuvaava kuvio Sir Rubert Morayn teoksesta Account of the Glassa Drops vuodelta 1661. Kuva: www.wikipedia.com.

Pisarat on nimetty Reinin prinssi Rupertin mukaan, joka toi ne Englantiin vuonna 1660, vaikka niitä kerrotaan valmistetun Alankomaissa jo aiemmin 1600-luvulla ja lasintekijät olivat luultavasti tunteneet ne paljon pidempään. Royal Society tutki niitä tieteellisinä kuriositeetteina , ja niiden epätavallisten ominaisuuksien periaatteiden selvittäminen johti todennäköisesti karkaistun lasin valmistusprosessin kehittämiseen, joka patentoitiin vuonna 1874. 1900- ja 2000-luvuilla tehty tutkimus valaisi lisää pisaroiden ristiriitaisten ominaisuuksien syitä.

Kiitokset/thanks to: Cajis P. ja/and Timmer C.