Kaksi viikkoa Lasipäivään

 

Lasimuseon suuressa salissa oli täyttä puolen päivän tienoilla.

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestetää perinteisen Lasipäivän Riihimäellä lauantaina 24.1. klo 11–15. Yhdistyksen jäsenet pääsevät sisään jo klo 10 esittämällä voimassaolevan jäsenkortin. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua, eikä paikoituksestakaan veloiteta.

Tapahtumassa yli 60 yhdistyksen jäsentä myy lasiesineitä ja lasiin liittyviä julkaisuja. Monet myyjistä ovat tavallisia keräilijöitä, eikä heillä ole korttikoneita, joten kannattaa varata käteistä mukaan. Osalla onnistuu maksaminen Mobile-pay:llä eli se kannattaa ladata kännykkään.

Lasiesineiden tunnistusta toisen kerroksen Design-salissa.

Lisäksi on tarjolla entiseen tapaan lasiesineiden tunnistuspalvelua klo 12–14. Tapahtumavieraat voivat tuoda mukanaan enintään 3 lasiesinettä tunnistettavaksi. Tunnistajat pyrkivät kertomaan esineen muotoilijan, valmistajan ja valmistusajankohdan, mutta eivät anna hinta-arviota.

Tapahtumatiedot: https://www.slmy.fi/lasipaiva-talvi/ + https://www.facebook.com/search/top?q=lasip%C3%A4iv%C3%A4

Sisääntuloaulan parvella on myyjiä ja alakerrassa on museomyymälän tarjoustuotteita.

Kristallisalissakin on myyntipöytiä.

Alakerran luentosalista löytyy myös myyjiä.

SLMY:n infopöydässä myytiin menneiden vuosien Suomalaisen lasin vuosikirjoja ja muita julkaisuja.

Oheiset kuvat ovat viime tammikuun tapahtumasta.

Riihimäen art deco kynttilänjalka

 

Kaksihaarainen valkoinen Riihimäen Lasin art deco -kynttilänjalka.

Viikko sitten Hannes-myrsky kaatoi puita sähkölinjojen päälle ja paikoitellen sähkökatkot kestivät useita vuorokausia. Enimmillään ilman sähköä oli yli 180 000 asiakasta. Kynttilöille oli tarvetta muutenkin kuin vain tunnelman luojina.

Oheisesta kynttilänjalasta puhutaan Riihimäen Art deco -kynttilänjalkana, vaikka tehdas myi sitä pelkällä tuotenumerolla 5897 ja kutsumanimi on sille annettu myöhemmin. Riihimäen Lasi on valmistanut näitä 1930- ja 40-luvuilla, ilmeisesti vielä 50-luvullakin ja värivaihtoehtoja löytyy runsaasti. Oheinen valkoinen taitaa olla harvinaisemmasta päästä.

Hyvää uutta vuotta 2026!

 

Mahdollisesti Aleksander Pfohlin muotoilema koboltinsininen jalallinen malja on juhlava esine. Sen korkeus on noin 20,5 cm ja suuaukon halkaisija noin 15,5 cm.

 

Kiitokset päättyvästä vuodesta 2025 kaikille blogia kuvien, tekstien, oikaisujen ja vinkkien muodossa sekä muilla tavoilla avustaneille henkilöille. Kiitokset myös kaikille blogin lukijoille mielenkiinnosta.

Marras-joulukuu meni poikkeuksellisesti pitkällä julkaisutauolla, joka johtui bloginpitäjän jäätyä suojatiellä auton törmäämäksi. Toipilaskausi jatkuu ainakin helmikuulle, mikä edelleen vaikuttaa blogin toimintaan.

Fasetoitu maljaosa on upea valoa vasten.

Tuleva vuosi 2026 tulee eroamaan aikaisemmista vuosista, koska antiikkimessuja järjestäneen ExpoNovan toiminta päättyi tapahtumajärjestäjä Torsti Niemisen kuoltua marraskuussa. Yritys oli viime vuosina ainoa, joka järjesti vuosittain useita vanhan tavaran myyntitapahtuma eri puolilla Suomea.

Kaapelitehtaan HRVDE-messujen perinnettä jatkaa uusi yrittäjä pääsiäisenä ja syksyllä, mutta Kaapelin loppiaismessuja eri järjestetä. Nähtäväksi jää löytyykö muille antiikki-, vintage- ja keräilymessuille korvaavia tapahtumia eri paikkakunnille. Ainakin Juvan antiikkipäiville on löytynyt jatkaja.

Kun ei pääse myymään tapahtumiin, niin ilmeisesti huutokaupat ovat se kanava, minne iso osa myynnistä siirtyy ainakin väliaikaisesti.

Lasinkeräilijän Blogin ensi vuoden tapahtumakalenteri on vielä kovin laiha, mutta täydentyy sitä mukaa kun saadaan tietoa tapahtumajärjestäjiltä: 

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/p/lasinkerailijan-kalenteri.html

Tämän maljan jalkaosassa on suurimmat erot Hoffmannin muotoileman maljan kanssa.

Oheinen koboltinsininen malja ei ole kotimainen, vaan yhden tiedon mukaan se olisi ehkä Aleksander Pfohlin muotoilema ja Petersdorfissa toimineen Josephinenhütten valmistama noin 1923. Ilmeisesti esikuvana on ollut melkein samanlainen Josef Hoffmannin muotoilema ja Wiener Werkstätten valmistama malja vuonna 1900.

Josephinehütten nimellä valmistetaan edelleen lasia, mutta alkuperäisen yrityksen kanssa sillä on ilmeisesti yhtä vähän tekemistä kuin nykyisellä Orreforssilla on alkuperäisen lasitehtaan kanssa.

https://www.dorotheum.com/en/l/8429557/

https://www.jacksons.se/products/josef-hoffman-cup-1010107

Orvola ja Yli-Mäyry esillä vielä 2 päivää

 

Näkymä Soile Iso-Mäyryn Tuhkan siivet -näyttelystä.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä 31.12. asti Heikki Orvolan Rikottu verho ja Soile Yli-Mäyryn Tuhkan siivet -näyttelyt.

Näyttelyt on esitelty lyhyesti tässä blogissa 5.10.: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2025/10/kaksi-uutta-nayttelya-lasimuseossa-yli.html

Ohessa on kuvia Yli-Mäyryn Tuhkan siivet -näyttelystä.

Tammikuun ajan lasimuseo on suljettu.

https://www.suomenlasimuseo.fi/info-fin

Taiteilija Soile Iso-Mäyry.

Joulutontun terveiset

 

Edeltäneiden vuosien tapaan nimimerkki Joulutonttu on lähettänyt tervehdyksensä tämän blogin lukijoille:

Armando Jacobinon Kyyhky jouluisessa seurassa.

Tervehdys kaikille lasin ystäville.

Joulutonttu oli hyvin huolestunut pitkästä tauosta blogin päivityksissä. Onneksi blogi saatiin taas toimimaan ja juuri Jouluksi.

Tämän vuoden joulukortissa pienet tontut ovat pimeänä syysiltana kokoontuneet Armando Jacobinon suunnitteleman ja Kumelan lasitehtaan valmistaman Kyyhkyn ympärille.

Hyvää Joulua ja menestyksellistä vuotta 2026 kaikille blogin tekijöille ja lukijoille !

-Joulutonttu

Hyvää Joulua!

 

Nanny Stillin Koru-taidelasiesine tunnetaan myös nimellä Safiiri. Aimo Okkolinin vaikutus näkyy selvästi näiden muotokielessä.

Jos vaimo tai tyttöystävä toivoo joululahjaksi korua, niin kannattaa kysellä tarkemmin minkälainen koru miellyttäisi eniten. Voi nimittäin olla niin, ettei hän tarkoitakaan Nanny Stillin muotoilemaa Koru-taidelasimaljakkoa.

Riihimäen Lasin neodyymiä ja cerium-keltaista kristallia.

Nanny Still muotoili oheisen taide-esineen, jota Riihimäen Lasi valmisti 1969 – 1976. Sitä on valmistettu cerium-keltaisesta, neodyymistä, sinisestä ja värittömästä kristallista kolmea eri kokoa. Oheisissa kuvissa näkyvä pari on 20 cm korkeita.

Nanny Stillin pienintä kokoa olevat Korut.

.

Kasvihuoneilmiö etenee

Jääkarhumaljan korkeus on noin 7,5 cm ja halkaisija on noin 12,5 cm.

 

Joulu lähestyy, mutta puolet Suomesta on vailla lumipeitettä ja eteläisimmässä Suomessa valmistaudutaan mustaan jouluun. Kasvihuoneilmiön voimistumisen vuoksi talvet taitavat Suomessa muuttua tällaisiksi. Osa luonnosta sopeutuu tähän, mutta kaikki lajit eivät ehkä selviydy. Esimerkiksi jääkarhujen määrä uskotaan vähenevän 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä jääpeitteen hupenemisen takia, koska jääkarhut eivät pääse saalistamaan hylkeitä jäältä.

Maljan alaosa on fasetoitu.

Oheiseen maljaan on kuvattu jääkarhu ja sen pohjassa on signeeraus Riihimäen Lasi Oy -39 S.T. eli ilmeisesti kuvion on kaivertanut/hionut Sulo Tommola.

Jääkarhut ovat seikkailleet Riihimäen Lasin esineissä muutoinkin; tässä blogissa on aikaisemmin julkaistu juttu pienestä maljasta, johon on kuvattu kaksi jääkarhua. Tuon esineen pohjassa on signeeraus Ginman Riihimäen Lasi -38. Esineestä on julkaistu kuvia vuonna 2012: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/02/kuka-oli-ginman.html

Tunnetuin Riihimäen jääkarhuista on puristelasimalja, joka on esitelty tehtaan uutuuksissa vuonna 1941:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/12/riihimaen-erikoismaljoja-vuodelta-1941.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/12/hapotettu-vai-hapottamaton.html